tiistai 15. maaliskuuta 2011

Kodinhengetär

Heräsin eilen ajoissa ennen töihin lähtöä, jotta ehdin juoda aamukahvin rauhassa ja samalla hieman surffailla internetin ihmeellisessä maailmassa. Pesaisinpa siinä koneellisen pyykkiäkin heti aamutuimaan. Laitoin tietokoneen hyrisemään, mittasin sopivan määrän vettä ja kahvinpuruja keittimeen ja menin laittamaan naamani siihen kuntoon, jotta ihmisten ilmoille kehtaisin lähteä. Kävelin keittiöön, valitsin mustan kahvikupin (made by Ikea) kaapista ja ojensin käteni kohti kahvinkeitintä. Seurauksena oli järkytys! Kahvi ei ollut tippunut. Kuinka tämä oli mahdollista? Tarkastin tilanteen, tarrasin mustaan johtoon ja änkäisin sen pistorasiaksi kutsuttuun seinässä olevaan aparaattiin ja kappas kepponen - kahvinkeitin alkoi mukavasti ruplattaa. Päivän vinkki: Laitetaan se kahvinkeittimen johto seinään jos halutaan kahvia. Meillähän piuha otetaan seinästä irti koirien vuoksi, etteivät ne nenällään tökkää keitintä päälle. 


Tänään tutustuin astianpesukoneen anatomiaan. Tai oikeastaan tutustuin siihen jo lauantaina töissä kun siellä erinäisten kohteiden puhtaudesta pidetään parempaa huolta kuin mitä kotona pidän. Kiitos siis työpaikalleni, ymmärsin astianpesukoneen sihdin olevan helposti irroitettava (tähän asti se on ollut vain kahvallinen osa pesukoneen pohjalla) ja säännöllisesti puhdistusta vaativa. Kai se nyt riittää jos parin vuoden välein putsaa? Mikä hienointa - sain sen sihdin sinne vielä tyylikkäästi takaisin paikalleenkin!



Eikä siinä vielä kaikki! Ah kuinka ihana rasvakerros oli kertynyt liesituulettimeen. Sitähän joku tyhmempi vois luulla, että vesihöyryähän sinne vaan menee kun kaikenmaailman jauhelihoja ruskistelee, mutta eihän se nyt ihan niin ole. Viisas osaa ottaa huomioon, että rasvapalon riski kasvaa jos liesituuletinta ei puhdista säännöllisesti (kahden vuoden välein). Niinpä käsittelin tämänkin vekottimen.






Tuo edellä oleva palapeli on kyllä vielä levällään tiskipöydällä. Kohta pitäisi lähteä tutkimaan miten sen saa takaisin... Kolme osaa pitäisi mennä läjään jopa tämän kodinhengettären aivoilla!

Tähän kohtaan vielä voisin sanoa, että "Eikä siinä vieläKÄÄN kaikki!" Katsokaa ja ihailkaa.

 
Niin on mikrossa kirkasta, että suorastaan häikäisee! Aurinkolasit pitäis olla päässä kun tuonne katsoo. No mutta hei - yks maksalaatikon lämmitys niin mikro näyttää siltä kuin sinne ois pieraistu mahataudissa! En ole muuten koskaan keksinyt, että miten ihmeessä maksalaatikko voi aina räjähtää mikroon? Vaikka siinä miten olis mikrokupu päällä niin AINA, ihan aina sitä on joka puolella mikroa. Uskomatonta tavaraa!

Olettekos kuulleet seuraavan sananlaskun: "Laiska töitään luettelee." Mitä minuun tulee voisin jatkaa sitä seuraavasti: "Vielä laiskempi ottaa kuvatkin." Siksi siis teille todistusaineistoa siitä, että puhdasta tuli :D. Voin sitten taas parin vuoden kuluttua kuvata nämä kohteet seuraavan kerran!

Lapsuudestani muistan julisteen, jossa jääkarhu makaa jossain jäälohkareella. Julisteessa oli mahtava teksti. En ole varma muistanko sitä sanatarkasti, mutta jotenkin näin se meni: "Kotityöt ovat kiehtovia, voin ajatella niitä tuntikausia."

3 kommenttia:

  1. Ihan loistava :D Tuu meillekin !

    VastaaPoista
  2. Eikäkö sulla on siinä nyt oikein hyvät ohjeet niin voit touhuilla ihan itte siel keittiös :D

    VastaaPoista
  3. Aai tää oliki sellane "ohjeistus"...emmää sit :D

    VastaaPoista