lauantai 9. heinäkuuta 2011

Elämä asettuu

Liekö niin, että mitä vanhemmaksi tulee, sitä vaikeampaa elämän rakentaminen uudelleen on. Paitsi ehkä siinä vaiheessa kun sitä ei enää tarvitse rakentaa mihinkään suuntaan. Vanhempani ovat eläkkeellä (isä jää parasta aikaa omasta yrityksestään eläkkeelle) ja suunnitelmissa on asuntoautomatkailua. Ei tarvitse enää rakentaa elämää minnekään.. 

Itseäni toki mietin. Syyskuun puolessa välissä tulee kuluneeksi 2,5 vuotta uudella paikkakunnalla. Tuntuu, että olen asunut täällä pidempään.. Kuitenkin vasta 2,5 vuotta. Se on lyhyt aika. Vuonna 2005 asuin Lappeenrannassa 5 kuukautta. Tuon ajan loppupuolella huomasin, että rupean kotiutumaan kyseiseen kaupunkiin. Ihmissuhteitakin alkoi syntyä ja olin olotilaan tyytyväinen.

Muutama vuosi myöhemmin asettuminen on ottanut paljon pidempään. Toki tietyllä tapaa olen asettunut tänne: mies, koti, työ, miehen perhe, harrastukset. Ihmissuhteita en ole kuitenkaan pystynyt rakentamaan samalla tavoin kuin ennen. Aivan yksin en ole jäänyt - on onni tuntea ihminen ennestään ja ystävystyä kun tiet kohtaavat oman muuton myötä :).

Nyt - melkein 2,5 vuotta myöhemmin tuntuu kuin elämä olisi viimein asettumassa kaikilla elämän osa-alueilla. En tiedä mitä se eteen tuo, mutta fiilis on hyvä :). 

Tämän päivän tunnelmaa parantaa entisestään suuntaaminen "vanhojen" ystävien luo kylään ja piipahdetaanpa omien vanhempienikin luona. Iltakyläilyä reilun 100 km:n päässä, mutta vielähän sitä lomalla ehtii. Huominen vielä lomaa ja sitten työn äärelle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti