maanantai 7. toukokuuta 2012

Päivä kerrallaan

Joskus elämässä tulee aikoja, että on elettävä päivä kerrallaan... Eilinen on mennyttä ja huomisesta ei tiedä eli on vain tämä päivä elettävänä.

Minulle päivä kerrallaan eläminen on hyvin vaikeaa. Jokaista tapahtumaa päivän, viikon tai edes kuukauden sisällä ei tietenkään tarvitse aina suunnitella pilkulleen, mutta kuten lukion historianopettaja aina totesi ennen koetta: "Suuret linjat, suuret linjat." Niinpä.. Kyllä suuret linjat pitäisi olla edes jollain lailla suunniteltuina.

On suorastaan sietämätön olotila kun ei tiedä mitä elämältä haluaa tai mihin elämä johtaa. Tapani toimia ei anna minulle mahdollisuutta hiljentää sisäistä pohdintaa tekemistäni ratkaisuista ja valinnoista. Ulkoinen olemukseni viestii eri olotilaa kuin miltä sisällä tuntuu. Hyvät näyttelijänlahjat? En usko.. Olen kerran käynyt teatterikorkeakoulun valintakokeissakin - en päässyt ensimäistä vaihetta pidemmälle.

Miksi elämässä pitää näytellä jos ahdistaa? Miksi ei saa olla oma itsensä?

En osaa perustella sitä muuten kuin sillä, ettei ihmisellä ole oikeutta saastuttaa lähiympäristöään omilla murheillaan ja ahdistuksillaan. Niinkö se sitten menee? Ehkäpä minun maailmassani tämä ajatus on jalostunut vieläkin pidemmälle. Olen valmis kantamaan muiden murheet, mutta minulla ei ole oikeutta saastuttaa muita murheillani. Eihän sen niin pitäisi mennä... Miksi sitten lähipiirissäni on ihmisiä, joiden kanssa en voi jakaa ilojani ja murheitani, mutta joiden kanssa olen valmis jakamaan heidän kokemuksensa? En tiedä...

Luulenpa, että nämäkin pohdinnat juontavat juurensa siitä kuuluisasta kolmenkympin kriisistä, joka yrittää salakavalasti hyökätä.

Ei tämä elämä pelkkää synkeyttä ole ;). Kevätkin on todella täällä! Aurinkoiset päivät antavat lisää virtaa ja luontokin on todella herännyt. Olen saanut nauttia lukuisista vapaapäivistä, jotka ovat olleet täynnä mukavaa ohjelmaa. Lepo on jäänyt hieman vähiin, mutta who cares ;). Tälläkin hetkellä paistaa ihana aurinko..

Päivä täyttyy eläinteni hoidosta, illalla on aika ottaa päikkärit ja sitten suunta vie yöksi töihin.

3 kommenttia:

  1. Ihmisellä on nimenomaan oikeus tuoda julki niitä tuntemuksia, joita oikeasti on. Näyttelyllä ei voita mitää..

    Mutta totta on sekin, että vaikeuksienkin ja ahdistusten keskellä voi löytää niitä ilonhetkiä elämästään, joiden avulla jaksaa taapertaa eteenpäin. :)

    Jaksamisia sinne kaikkeen! <3

    VastaaPoista
  2. Tää on tää suomalainen elämäntapa, mitään ei kerrota oma-aloitteisesti koska ei haluta vaivata, ja mitään ei myöskään kysytä jottei oltaisi uteliaita. Ihmetellään siinä sitten miksi ihmisillä on niin paljon mielenterveysongelmia!
    Toisin se on monessa muussa kulttuurissa..

    VastaaPoista
  3. Mulla olis sulle haaste blogissa! :)

    VastaaPoista