maanantai 14. tammikuuta 2013

Haaste

Sain ilmoituksen, että minulle on haaste :). Näitä tulee harvoin ja olinkin tästä kovin iloinen. Minua oli ajateltu :). Nyt on aikaa vastata tähän ja laittaa se eteenpäin.

Säännöt;
1. Kiitä haasteen antajaa. 
2. Kerro 8 asiaa itsestäsi.
3. Vastaa haastajan 8 kysymykseen.
4. Keksi 8 uutta kysymystä.
5. Haasta 8 bloggaajaa (joilla on alle 200 lukijaa).
6. Kerro bloggaajalle, että hänet on haastettu.

Ykkönen
Kiitos Minttu :). Kuplia kahvissa on kerrassaan ihana. Menkää muutkin lukemaan!

Kakkonen

Valmistumisestani tulee kesällä neljä vuotta. Se ei ehkä ole paljon 10 tai 20 vuotta työelämässä olleisiin nähden, mutta minun elämässäni se on paljon. Tuntuu kuin se olisi ollut ihan vasta. Neljä vuotta on sisältänyt paljon muutoksia.

Tähän mennessä pisin parisuhteeni kesti viisi vuotta. Nykyinen taitaa kestää kyllä heittämällä pidempään ;).

Olen "iltatähti" ja suhtaudun toisaalta hyvin ristiriitaisesti tuohon nimitykseen. Aika suuren osan nuoruusvuosista olen siis asunut ainoana lapsena. Olisinko ollut 7 kun veli muutti kotoa? Minä puolestani olin 19,5v kun itse muutin.

Olen ollut kovin eksyksissä elämäni kanssa. Joskus olen inhonnut itseäni sekä elämääni. Kuljettu matka on pitkä, mutta enää en luopuisi elämästäni mistään hinnasta :).

Olen "se työpaikan pelle". En niin, että laukoisin vitsejä ärsyttävyyteen asti. En edes muista mitään vitsejä. Nauran ja nauratan ihan omana itsenäni.

En ole juuri matkustellut. Kerran olen ollut Kanarialla, Ranskassa + naapurimaissa jokusen kerran. Nykyinen matkarahani taitaa seistä tällä hetkellä tallin pihassa heiniä syömässä. Silläkin on ihan hyvä matkustaa, mutta ei sillä kovin kauas pääse..

Nuorena haaveilin omakotitalosta maalla... isolla aidatulla pihalla... Elän siis kai unelmaani? Se oli vain kaukainen haave. Kaiken elämäni taistelun jälkeen olen kuitenkin sitä mieltä, että olen onneni ansainnut. Sitäpaitsi muuttaisin minne vain (paitsi erämaahan :D) jos vain mies pysyisi :).

Pelkään pimeää. En niin paljon kuin ennen. Mutta on paikkoja, joihin en pimeällä halua. En myöskään suostu kävelemään pimeässä jos ei edes kuutamoa ole näkyvissä. Tosin meillä on paljon ilveksiä, joista on tullut röyhkeitä. Mielikuvitukseni on vilkas kaiken suhteen jos on pimeää. Kotona on turvallista - täällä ei enää edes pimeänpelko vaivaa :).

Noin!

Kolmonen

1)  Mitä sinulle on Onnistuminen?

Tämä vähän riippuu siitä onko kyse onnistumisesta työssä, kotona vai harrastuksen parissa. Ehkä onnistumisen syvin olemus kuitenkin on siinä, että on tyytyväinen siihen lopputulokseen minkä puolesta on laittanut itensä likoon. Onnistumista on pientä kuten hyvältä maistuvat pullat tai sitten vähän suurempaa kuten työssä nähdä lapsen eheytyvän kovin kokemusten jäljiltä. Ehkä parhaita on selviytyä tilanteista, jotka ovat vaikuttaneet aivan umpikujilta. Niiden jälkeen voi todeta, ettei mikään ollut turhaa :).

2)  Mitä itsessäsi arvostat?

Tämä on mulle edelleen vaikea...
Arvostan kärsivällisyyttä ja sitkeyttä vaikeissa tilanteissa. Vaikka olen muuten hyvin tempperamenttinen ja räiskyvä, venyy kärsivällisyyteni tarvittaessa hämmästyttäviin mittoihin. Arvostan myös tahtoani oppia itsestäni ja kykyä tutkia pimeitä kohtia. Heikkoudetkin on mahdollista näin kääntää vahvuudeksi.

3)  Millainen on "normipäiväsi" arkena?

Normipäivää ei ole. Työvuorot vaihtelevat pääsääntöisesti 7-20h välillä arkisin/viikonloppuisin ja niiden ympärille sitten kehittelen kaiken muun. "Kaikki muu" sisältää sitten tallilla hevosen hoidon, kotona koirien hoidon (osittain) ja kotipuuhastelua. Elän siis erittäin epäsäännöllistä elämää kaiken (ruokailu, nukkuminen, rytmit) osalta.

4)  Millainen olisi unelmapäiväsi?

Valoisa kevätpäivä, rajattomasti aikaa ja virkeä olotila tehdä omia sekä yhteisiä juttuja. En kaipaisi siihen mitään erityisiä elementtejä - vain virkeyttä ja aikaa :). Yksi päivä, jolloin ensimmäisestäkään aikataulusta ei tarvitsisi välittää!

5)  Mikä saa sinut turhautumaan? Useinkin?

Se jos aina etsitään vikaa muista eikä kyetä tarkastelemaan omaa toimintaa mitenkään. Kaikki on aina olosuhteiden syytä ja maailma kaatuu niskaan. Toimitaan kerta toisensa jälkeen samalla tavalla.. Peili on hyvä apuväline - olen käyttänyt sitä ihan itsekin lukuisia kertoja. Nöyryys.. Sitä tässä elämässä tarvitaan.

Saa minut turhautumaan sekin jos en ymmärrä hevoseni käytöstä. Se muuten turhauttaa useinkin ;).

6)  Mikä rauhoittaa sinut parhaiten? Miksi?

Hevonen. Musiikki. Luonto. Koira. Puoliso. Sauna. Lenkki. Ystävä. Kuvaaminen. Suklaa. En mitenkään voi valita yhtä. On erilaisia tilanteita, jotka vaativat erilaisia rauhoittumisia. Ehkä tuo hevonen kuitenkin on listan kärkipäässä. Miksi? Sen tietää jos on koskaan hevosia maailmaansa päästänyt :). 

7)  Mikä biisi / runo / sanonta kertoo sinusta parhaiten? Omasta mielestäsi vai jonkun muun?

Auts... En oo ikinä miettiny tällaista. Yksi suuri suosikkini on Tabermannin runo; Se on rakkausruno, mutta kyllä se minua mielestäni kuvaa muutenkin. Olen voimakkaasti tunneihminen. Annan paljon - kaikkeni - läheisilleni. Olen kuitenkin alkanut oppia antamaan paljon myös itselleni. Jos en antaisi itselleni, en jaksaisi antaa läheisillenikään. Koen, näen, tunnen...

"Sitoutua niin syvästi
että muuttuu pohjattomaksi
Puristaa niin lujasti
että muuttuu rajattomaksi
Rakastaa niin mielettömästi
ettei mikään enää
ole vailla merkitystä"

8)  Missä toivoisit olevasi elämässäsi 10 vuoden kuluttua?

En taida vieläkään osata tähän kunnolla vastata. Paikkakunta varmasti (?) on sama kuin nytkin. Työpaikka 10 vuoden kuluttua? En tiedä... 10 vuotta on niin kovin pitkä aika. Toivoisin työskenteleväni osittain hevosten kanssa. Jos lapset tulevat kuulumaan osaksi elämää enköhän sitten ole äiti ollut tovin. Miehestäkään en hevillä luovu ;). Ehkä olen ystävien kanssa kahvilla. Rapsuttelemassa hevosta korvan takaa... Teen edelleen perjantai-iltana villasukkaa kotisohvan nurkassa viltin alla ;). Olen oppinut lisää itsestäni ja osaan nauttia arjesta sellaisena kuin se vastaan tulee. Kenties olen kokenut elämässäni suuria menetyksiä, joista selviytyminen on ollut vaikeaa, mutta jotka ovat myös opettaneet minulle lisää elämää. Ensimmäinen kummilapseni on jo heittämällä täysi-ikäinen ja toinenkin murrosiän kourissa. Vaikka tuntuu, että 10 vuotta on pitkä aika niin ei se oikeasti edes ole...

Nelonen

1) Mikä tuottaa sinulle eniten iloa?
2) Mitä pelkäät?
3) Olisitko mieluummin kimmeltävä hanki vai soliseva puro? Miksi?
4) Millaista roolia musiikki elämässäsi näyttelee?
5) Voitko hyvin työssäsi?
6) Milloin olet viimeksi nauranut vedet silmissä?
7) Oletko solminut aikuisiällä uusia merkityksellisiä ystävyyssuhteita?
8) Jos saisit yhden toiveen, joka toteutuu, mikä se olisi?

Vitonen

Haluan haastaa seuraavat bloggaajat:

Satu, Rimma, nainen.kuvastimessa, Rose, Suvi, Mama Rosie, Anu ja AnnemariKo.

Huh! Eipä tullut tästä ihan hetkessä valmista, mutta tulipahan vastattua ajatuksella :).

9 kommenttia:

  1. =D Ihana!! =)
    Matkarahat onkin upeassa muodossa sinulla! :))

    Olipa mukavaa, kun vastasit!
    (vaikka tiedän, jotta aikaa otti tämä haaste... )
    On mukava tutustua juuri Sinuun
    näin lisää. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Minttu, että laitoit haasteen minulle. Tähän oli oikeasti kiva vastailla - joutui ihan tosissaan miettimään :).

      Poista
  2. Oi kiitos :) Haaste otetaan vastaan ja laitetaan eteenpäin.

    VastaaPoista
  3. Kiitos haasteesta Anna, otan sen vastaan. Oli kiinnostavaa lukea sinun vastauksiasi kysymyksiin, tuntuu kuin tutustuisi sinuun enemmän. Olit keksinyt myös hyviä, uusia kysymyksiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :). Haasteita on monenlaisia, mutta tätä todella joutui miettimään - niin vastauksia kuin kysymyksiäkin.

      Poista
  4. "Olen ollut äiti jo tovin..." Ei liene yllätys, että mä NIIIN tykkäsin tosta lauseesta <3 olet Anna ihana !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hold your horses, serkkuseni - sä harppasit siinä lauseessa! "JOS lapset tulevat kuulumaan..." se alkaa. Vieläkään ei kannata Niitä uutisia odotella tai aikas käy pitkäks ;).

      Et säkään hassumpi ole ;D.

      Poista
  5. Hei Anna,

    kiitos haasteesta. Vastauksia blogissani :=)

    VastaaPoista