keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

Elämäntapamuutos: Terveellisempiä valintoja

Menee muuten mun aiheet kyllä niin laidasta toiseen, että oksat pois! Edellisessä pohdin hyvinvointiyhteiskuntaa ja nyt on vuorossa elämäntapamuutos. Ei kai tähän maailma kaadu ;)?

On siihen syynsäkin miksi syvällisemmät aiheet ovat taas hieman jumissa. Hevoseni sairastaa kovasti ja huomenna lähdemme Helsinkiin Yliopistolliseen hevossairaalaan. En ole siis löytänyt energiaa ruveta pohtimaan mitään isompia juttuja.

Nyt kuitenkin otsikon aiheeseen... 3,5 viikon jälkeen ei varmasti voi vielä puhua pysyvästä elämäntapamuutoksesta, mutta väitän suunnan olevan oikea :). Olen lisännyt huomattavasti kasvisten ja salaatin määrää ruokavaliossa sekä vähentänyt hiilihydraattien määrää. Syön ihan tavallisia ruokia edelleen enkä juuri valikoi. Viikonloppuna kun ehdin laittaa ruokaa korvasin kylläkin perunan kasviksilla.

Karkkien, sipsien ja kahviherkkujen määrää on vähentänyt PALJON! Meillähän on aina karkkipurkki kotona. Miehelle kun tuo lihominen ei ole ongelma - sitä ei tapahdu. Eihän karkki tietysti kenellekään erityisen terveellistä ole. Minäpä olen pysyttäytynyt karkkipurkista erossa! Olen mä pari karkkia syönyt (ekat kaksi viikkoa olin täysin ilman kun katkaisin sokerikoukkua), mutta siihen se on jäänyt :). Kotona jos kahviherkuttelen, syön yleensä palan tummaa suklaata. Kylässä voin syödä sitten jotain muutakin kahvin kanssa. No... Olen käynyt 3,5 viikon aikana vissiin kaksi kertaa kylässä (anoppilassa) kahvilla, joten herkkujen määrä ei päätä huimaa :D.

Ruokailuissa yritän muistaa myös säännöllisyyden - ei ole ihan helppoa kun elämänrytmi on täysin epäsäännöllinen. Ruokavälit venyy, annoskoot kasvaa, ruokailulle ei ole riittävästi aikaa vaan on kiire. Mutta yritän... Olen mä jo vähän onnistunut, koska "välisyömiset" on jääneet pois.

Veden juomista olen myös opetellut. Mä olen armottoman huono juomaan. Unohdan aina. Pitkänkin työvuoron jälkeen saatan huomata, että olen juonut ehkä lasillisen tai kaksi vettä. EI RIITÄ! Pitää juoda enemmän. Mä yritän! Teen parhaani!

Liikunta on tällä hetkellä ihan liian vähissä, mutta tiedostan sen itse. Nyt on menty melkolailla hyötyliikunnalla ja koirankin kanssa lähinnä lompsotellen. Ennen kuin huoli ja murhe hevosesta on ohi, en edes lupaa parantaa tilannetta. Tiedän, että saisin liikunnasta energiaa ja hyvää mieltä, mutta nyt ei vaan jaksa.

Edes viikonlopun aurinkoinen sää ei meinannut saada oloa piristymään... Sillon tietää, ettei ihan käy täysillä. Mutta en halua valittaa :). Nyt mennään olosuhteiden mukaan - ei tässä muu auta.



Koiria ei saa lenkittää ladulla! Tiedän. A) En ole julkisella ladulla. B) Tuo kyseinen pätkä on n. 150 m ja päättyy autotiehen (tulin metsästä ladulle) ja C) En anna koiran kävellä latu-uraa pitkin saatika tehdä ladulle tarpeitaan.

Olen puhunut ;).

4 kommenttia:

  1. Voi hevostasi, huoli rakkaasta eläimestä on tosi raskasta kantaa. Toivotaan, että hevosesi saa avun hevossairaalasta.

    Tsemppiä myös elämäntapamuutokseen, itsellä samaa projektia meneillään....=)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hevosen kanssa mennään onneksi parempaa kohti nyt :).

      Kiitos! Tsemppiä myös sinulle - ei muuten ole mitään helppoa hommaa!

      Poista
  2. Tsemppiä ♥
    Mä olen kans muuttanut ruokailutottumuksia reilulla kädellä. Dieetannut tosi tiukastikin, mutta silti yrittänyt miettiä miten voisi syödä lopun elämää, siihenhän tässä pyritään... :)Ja oon sitä mieltä että kyllä niitä herkkuja pitää ja saa joskus syödä, kunhan ei vedä sellaista pe-ma herkuttelua niinkuin meillä aikaisemmin... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :).

      Mä en jaksa diettailla - repsahdan kuitenkin jossain kohtaa. Mutta ihan totta on, ettei ole tarpeen syödä vaan syömisen ilosta "kun mun nyt tekee mieli". Säännöllinen ruokailu, ylimääräiset pois ja näillä mennään :).

      Poista