maanantai 3. kesäkuuta 2013

Huh hellettä!

Kyllä on ilmoja pidellyt! Ensimmäistä kertaa elämässäni nautin kesästä ja lämmöstä. Ennen kesä on ollut vain välttämätön paha, joka on kestettävä kevään ja syksyn välillä. Olen miettinyt mistä mahtaa mielenmuutos johtua. Ainoa selitys asialle on, että nykyisin kestän itseni paremmin. Talvella voi aina verhota itsensä vaatteilla - piilottaa siis makkarat. Kesällä samaa operaatiota on mahdotonta tehdä. Muistan ajan, jolloin käytin kesäisin ihan tavallisia t-paitoja. En ole mitenkään t-paitoja vastaan, mutta roikkuva kauhtunut t-paita ei välttämättä naisen (eikä kyllä miehenkään) päällä näytä erityisen hyvältä. En itse myöskään tuntenut oloani niissä viihtyisäksi. En nyt väitä edelleenkään, että pukeutuisin mitenkään erityisen "kesänaisellisesti", koska se ei ole minua ;).

Pienistäkin asioista voi huomata miten paljon paremmin asiat nykyisin ovat.

Tällä hetkellä ainoa ahdistava asia on kuumuus yöllä! Ikkunaan laitettava irrotettava hyttysverkko on rikki eikä näin ollen ensimmäistäkään räppänää saa auki ja lämpötila huitelee lähempänä +30 astetta. Voitte uskoa, ettei nukkumisesta tule yhtään mitään! Aamulla kello soi 5:30 ja olin lähinnä helpottunut kun sain lähteä tallille ruokkimaan heposta. Nyt on tuuletus päällä, jotta edes hetkellisesti kotona on siedettävämpi olotila.

Tiedän, että blogiani lukee useampi minut livenäkin tunteva ihminen. Kirjoitan paljon muitakin asioita kuin arkisia - kuten huomata saattaa... Tutuille haluaisin muistuttaa siitä, että vaikka joskus kirjoitukset voivat sisältää synkkiä elementtejä, eivät ne ole kokonaisvaltainen olotilani. Koen itse niiden läpikäymisen osaksi selviytymistarinaani tästä elämästä. Vaikeimmat fiilikset ovat edelleen muistissa vaikka ne eivät vaivaa enää - olen tullut niiden kanssa sinuiksi. Niihin palaaminen ja niistä kirjoittaminen voivat antaa sen vaikutelman, että minulla on hätä. Ei ole :).

Nyt otan suunnan tallille ja nautin tästä aurinkoisesta vapaasta maanantaista!


2 kommenttia:

  1. En minä ole ainakaan saanut sinun blogistasi kuvaa, että sinulla olisi hätä. Päinvastoin, olet rohkea ja uskalias puhumaan omista tunteistasi ja kirjoittamaan kokemuksiasi myös rohkeasti muille. Se on rohkeutta ja vahvuutta! :) <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Satu - tuo oli mukava kuulla <3. Monesti raskaista kokemuksista kirjoittaminen vie mukanaan tietynlaiseen tunnetilaan. Silloin ei oikein enää itse hahmota millaisena kirjoitukset muille välittyvät. Kommenttisi siis tuli tarpeeseen :).

      Poista