tiistai 13. tammikuuta 2015

Sumussa

Viime viikot on menneet vähän kuin sumussa. Ensimmäisen n. 3,5 kuukauden helppous yöunien kannalta on tullut korkojen kera takaisin. Hampaita, kovaa kehitystä ja sen näkymistä yöunissa. Perhepedin (lapsi nukkuu vanhempien sängyssä) helppous alkoi ontua kun tyttö ei enää osannut nukkua vieressäni rauhassa. Kumpikaan meistä ei enää saanut nukuttua kunnolla ja pinnasänky liitettiin sivuvaunuksi meidän sänkyyn. Sitten tuli vielä toinen hammas ja kaupanpäälle täysikuu. Sitä ärtymyksen määrää ei voi sanoin kuvailla kun muut nukkuvat ja itse kupeksii hereillä tunnista toiseen... Väittävät banaanin unettavan - ei toimi!

Päivätkin ovat siis olleet enemmän ja vähemmän väsyneitä. Yleensä enemmän. Toisinaan väliin sattuu hyvä yö, mutta niitäkin saisi olla jokunen peräkkäin. Meidän mittapuulla hyvä yö tarkoittaa sitä, että nukahdan nopeasti ja saan nukkua kerralla 2-2,5 tuntia heräämättä.

Sitä voisi kuvitella, että väsynyt ihminen nukahtaa nopeasti. Ei nukahda. Sitä on ihan kierroksilla ja alkaa jo ennakoida seuraavaa herätystä. Unen saaminen viivästyy ja unipätkät jäävät entistäkin lyhyemmiksi. Nyt olen pitänyt huolen siitä, että raitista ilmaa ja fyysistä rasitusta tulee jokaiselle päivälle. Sillä takaan itselleni riittävän fyysisen väsymyksen ja uni tulee nopeasti. Jokaisesta unipätkästä on nimittäin otettava ilo irti!

Yritän oikein miettimällä miettiä olisiko tapahtunut jotain kertomisen arvoista. Siis jotain muutakin kuin lapsen kehitystä, jonka seuraamisesta päiväni täyttyvät... Voitin arvalla 5€! Ei.. Hei nyt keksin: Aloitin herkuttoman tammikuun!

Rupesi ottamaan päähän jatkuva herkkujen mättäminen sen varjolla, että imetys kyllä kuluttaa. No kuluttaa kuluttaa, mutta ei sekään ihmeisiin pysty :D Olen saanut vielä kunnian kuulua niihin ihmisiin, joilla imetys ei suinkaan vie kiloja vaan pitää niistä kiinni kynsin ja hampain. Kiitos siitä!

Herkuttomuuden taustalla on lähinnä vain ajatus siitä, ettei tarvitse mättää jatkuvasti sokeria kroppaan. Olen herkutellut kyllä mm. raakasuklaakakulla ja hedelmillä. Paljon hiilareita ja hedelmäsokeria, mutta siitäpä en piittaa. Sipsit, karkit, keksit ym. saavat pysyä puolestani hyllyllä. Joskaan eivät kaupan hyllyllä, mutta minun osaltani ne pysyvät kaapissa. Helmikuussakaan en aio ottaa menetettyä aikaa takaisin vaan ajatus on, että tästä jäisi pysyvästi mukaan hieman terveempi elämäntapa. Ilman karkkia pysyy kyllä elossa ;)

Nyt on pakko ruveta kotitöiden pariin sillä päivässä ei tätä kotityöaikaa ihan hirveästi ole. Eilen laiskottelin tytön päikkäreiden ajan, joten nyt on jo otettava härkää sarvista. Huomisen päivän ruoka ei istumalla valmistu!

Tässäpä nämä valtaisan mittavat kuulumiset täältä kotiäitiyden satamasta.

1 kommentti:

  1. Löysin blogisi ja alankin seurailemaan! Tsemppiä öihin, minulla ne vasta edessä päin :S käy kurkkaamassa http://mother-in-lovee.blogspot.fi/

    VastaaPoista